Positiivisuus on p*rseestä, joten alotin ratsastamisen siitä näin kauniisti sanottuna vähiten mukavasta hevosesta. Pessimisti ei pety, mutta voi yllättyä. Eilen mä olin ihan valmis syömään sen hevosen, mutta tänään yhtäkkiä kaikki toimikin. Se on ollu ainut hevonen täällä, joka ei oo kehittyny yhtään mihinkään. Se on aina ihan yhtä jäykkä ja raskas, vaikka mä yrittäsin tehdä mitä. Ja voin kertoo, että oon ehtiny kokeilla sen kanssa ihan kaikkee... Tänään musta kuitenkin tuntu, että sillä on ehkä sittenkin vielä toivoa. Kun päivän ratsastukset alkoi sittenkin näin hyvin, oli mulla toiveikas olo muidenkin suhteen ;-)
Eikä tarvinnut muihinkaan pettyä. En tiiä mitä siellä tallissa on yöllä oikeen tapahtunu, mut tänään kaikki hevoset toimi vaan niin hyvin. Ratsastin kuitenkin laskujeni mukaan 10 hevosta tänään, niin ei nyt voi niin hyvin mennä että kaikki on mukavia. Mä nautin tästä onnistumisen tunteesta tän illan ja katotaan miten sitten huomenna käy ;-)
Ihanaa kun on viikonloppu. Huomenaamulla saa vaan potkasta nuoret hevoset pihalle ja mennä ratsastamaan aikuisilla. Nyt on maha täynnä ruokaa ja kuolaan tota avaamatonta suklaalevyä tuolla pöydällä. Life is good
Pps. Tekniikka ei nyt tottele mua, joten kuvia luvassa joku toinen päivä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti